Matkailun trendejä

Trendit ovat laajoja kehityskulkuja tai muutoksen kaavoja, jotka ovat yhteisesti tunnistettavissa. Maailmanlaajuiset trendit vaikuttavat sekä matkailuelinkeinon muotoihin että matkailukysyntään ja ihmisten kulutuskäyttäytymiseen.

 

Käsittelen tässä trendeistä muutamia, mielestäni erityisesti luontomatkailun näkökumasta tärkeitä. Nähtäväksi jää, kuinka vahvasti ja pitkäaikaisesti käynnissä oleva koronakriisi vaikuttaa kehityssuuntiin ja painotuksiin. Ainakin lähimatkailun ja kotimaassa reissaamisen uskoisin lisääntyvän.

Tekstissä on useita linkkejä, enimmäkseen aikaisempiin blogikirjoituksiini.

---------

Matkailun kasvun ja kilpailun kiristymisen ennustetaan edelleen jatkuvan, kun kulutus suuntautuu entistä enemmän vapaa-aikaan. Matkaketju on matkatuotteen tärkeä osa: miten kohteeseen päästään ja miten matkailija löytää sen mahdollisuudet. Tämän ratkaiseminen valmiiksi matkailijan puolesta on tärkeä kilpailutekijä.

Aasian merkitys matkailijoiden lähtöalueena lisääntyy voimakkaasti. Aasialaiset etsivät matkoilla usein kotiolojen kaltaisia asioita ja nauttivat maanmiestensä seurasta. Tämä tekee heistä haastavan kohderyhmän, joka voi muiden matkailijoiden näkökulmasta jopa ”vallata” kohteen.

--------

Lapin matkailustrategiassa todetaan, että vastuullisuus arvona vie toimintaa kohti viisasta kasvua. Vastuullisen matkailun tavoite on tehdä paikoista parempia sekä asua että vierailla.

Matkailun osuus on noin 8% koko maailman hiilijalanjäljestä. Suomi on sitoutunut EU:n päätökseen vähentää merkittävästi hiilipäästöjää seuraavien vuosikymmenten aikana. Siksi myös matkailussa on panostettava vähähiilisyyttä edistävien matkailumuotojen kehittämiseen, jota lihasvoimalla toteutettavat luontoaktiviteetit selkeästi edustavat.

Matkailijoiden kasvava ympäristötietoisuus voi johtaa ristiriitaan omatunnon ja matkustushalun välillä, ja tällöin kestävät matkailupalvelut nousevat entistä suurempaan arvoon. Hiilijalanjälkeä pienentääkseen osa matkailijoista alkaa välttää lentämistä, ja uudet nopeat rautatieyhteydet lisäävät junamatkustamisen suosiota. VR:n Pohjois-Suomeen kohdistuvan matkustajaliikenteen matkailijamäärä on viime vuosina ollut vahvassa kasvussa. Sujuvien ja saumattomien yhteyksien edelleen kehittäminen, sekä maata myöten matkustaville että lentoliikennettä käyttäville, on tärkeää vastuullisuuden, asiakaskokemuksen ja brändin kannalta.

Lapin matkailussa talvisesongin osuus on yli 75 % matkailijoiden kokonaismäärästä. Kesämatkailun kehittäminen ja sen avulla matkailijamäärien lisääminen on ainoa mahdollisuus tehdä matkailusta ympärivuotista ja kannattavaa, ja siten vastuullista.

Samaan aikaan, kun kansallispuistojemme kävijämäärät kasvavat, kasvaa myös Metsähallituksen Luontopalveluiden kohteiden korjausvelka. Vuonna 2018 se oli luontokohteilla 44,2 miljoonaa ja historiakohteilla 72 miljoonaa euroa. Lisääntyvä kuormitus yhdistettynä rajallisiin resursseihin on sekä luonnon suojelun että asiakaskokemuksen kannalta haastava yhtälö, jota olen aiemminkin pohtinut.

-------

Matkakohteen turvallisuuden tärkeyden voidaan olettaa tulevaisuudessa korostuvan entisestään. Aiheesta olen kirjoittanut aikaisemmin tässä.

-------

Yleisesti on vahvistumassa ajattelu, jonka mukaan tavoitteena ei ole vain hoitaa sairauksia, vaan ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia. Stressittömyys ja sairauksien ennalta ehkäisy kasvattavat entisestään merkitystään myös matkailupäätöksissä. Luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutuksia käytetään tulevaisuudessa nykyistä paljon laajemmin ja tietoisemmin terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen.

Vaikka luonnon tarjoamat terveysvaikutukset ovat nousussa oleva trendi, eivät ihmisten luontotaidot ja -tiedot välttämättä aina riitä niiden vastuulliseen omaksumiseen. Myöskään tähän tarpeeseen vastaavia palveluita ei vielä ole kovin laajasti saatavilla. Syynä ovat osittain asenteet, jossa luonnon terveysvaikutukset yhä mielletään jonkinlaiseksi ”hörhöilyksi”.

--------

Tulevaisuudessa matkailijat jakautuvat yhä pienempiin segmentteihin. He haluavat ostaa erikoistuneita matkoja, jotka heijastavat heidän yksilöllistä makuaan ja vaatimuksiaan. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia seikkailusta, elämyksistä, uuden oppimisesta sekä valinnan vapaudesta.

Tapahtumamatkailun arvioidaan lisääntyvän, kun matkailijat haluavat kokea yhteisöllisyyden tunnetta vapaa-ajan tapahtumien yhteydessä. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa Sodankylän elokuvafestivaalit. Vaikka yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden voisi tulkita olevan toisilleen vastakkaisia trendejä, ei asia ole näin suoraviivainen. Ilmaistessaan omaa yksilöllisyyttään ihmiset haluavat myös jakaa kokemuksiaan ja elämäntyyliään toisten samalla tavalla ajattelevien, kuluttavien tai harrastavien kanssa.

Räätälöinti ja yksilöllisyyden vaatimus voivat pahimmillaan johtaa hedonistisuuteen, joka syrjäyttää aidon luontokokemuksen. Kaikki matkailijat ja palveluntuottajat eivät välttämättä ymmärrä luonnon ja aktiviteettipuiston eroa. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi kansallispuiston sääntöjen tarpeellisuus kyseenalaistetaan eikä luonnon kunnioitus ole toivotulla tasolla.

-------

Kestoltaan lyhyiden matkojen arvioidaan lisääntyvän, kun pitkät loma-ajat korvautuvat lyhyemmillä vapailla. Samalla, kun ajasta tulee harvinainen ylellisyys, matkailijat vaativat tehokkaampaa ajankäyttöä ja saumatonta matkustamista. Ennakkotiedon saatavuus ja laatu nousevat yhä tärkeämmiksi tekijöiksi, kun lyhyen loman onnistuminen halutaan varmistaa etukäteen.

Ydinkysymys luontokohteissa piipahtajille on niiden saavutettavuus. Kun aikaa on vähän käytettävissä, jää hankalasti ja hitaasti saavutettava kohde auttamattomasti kilpailussa kakkoseksi. Koska tämä ryhmä on selkeästi kasvava, on matkailualueiden pidettävä huolta liikenneyhteyksistä; sekä kohteen sisäisistä että ulkoisista.

-------

Teknologian kehitys on jo tuottanut uusia sovelluksia, kuten ohjatut GPS-retket. Matkailualan yritykset rakentavat yhteistyössä konsepteja, joissa tärkeässä osassa on luontoon tutustumisen lisäksi paikallisen luonnonsuojelun edistäminen.

Teknologian läpimurto luo tarvetta myös kokonaan uudenlaisten hiljaisten alueiden suunnitteluun. Tulevaisuudessa erilaisten sähköttömien tai meluttomien saarekkeiden tuottamiselle on varmasti globaalia kysyntää. Tässä kehityksessä tasapaino ja vaihtoehdot ovat tärkeitä.

Internetin ja mobiiliteknologian merkitys matkailupalvelujen ostoprosessissa tulee edelleen kasvamaan, sillä verkkoa käytetään entistä enemmän paitsi ennen matkaa, myös matkan aikana ja sen jälkeen. Mobiiliteknologiaan perustuvan jakamistalouden avulla myös liikkumista voidaan helpottaa ja sen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä vähentää.

-------

Luksusmatkailun on ennustettu kasvavan tasaisesti seuraavien kymmenen vuoden aikana, ja kasvu on nopeampaa kuin muilla matkailusektoreilla. Taustatekijöitä ovat globalisaatio, ostovoiman kasvu ja massamedian vaikutus.

Termi ”uusi luksus” viittaa kuluttajan saamaan kokemukseen tai tunteeseen. Se voi tarkoittaa myös sellaisia yksilöllisiä kokemuksia ja elämyksiä, joita ei voi ostaa rahalla. Toisaalta pelkkä elämys ei enää välttämättä riitä, vaan matkailija haluaa myös kehittää itseään matkan aikana. Uusi luksus on osallistavaa, matkailijalle henkilökohtaisen täyttymyksen tuottavaa matkailua, jossa korostuvat autenttisuus, luonto- ja kulttuuriarvot. Se muodostuu huippulaadukkaista palveluista ja ainutlaatuisista kokemuksista. Uudenlaisen luksusmatkan ominaisuuksiin voidaan sisällyttää myös yksityisyys, joka suo pakenemismahdollisuuden ei-toivotulta huomiolta.

Luksusluokan luontopalveluihin satsaamalla voidaan saada aikaan mittavia aluetaloudellisia hyötyjä, jotka eivät perustu massaturismiin. Luksusmatkailijat ovat usein myös trendsettereitä, jotka lisäävät alueen tunnettuutta ja vetovoimaa.

-------

Perhe- ja ikärakenteiden muutokset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ja milloin matkustetaan.

16–35-vuotiaiden matkustamisen arvioidaan lisääntyvän vuoteen 2030 mennessä. Tähän vaikuttaa tulojen kasvu, sinkkutalouksien määrän lisääntyminen ja laajojen kansainvälisten sosiaalisten verkostojen muodostuminen. Nuoret ovat erityisen kiinnostuneita aktiivisesta matkailusta, kuten seikkailumatkoista.

Myös ikääntyvä väestö nousee yhä tärkeämmäksi kohderyhmäksi niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä matkailussa. Heidän uskotaan myös olevan uudenlaisia kuluttajia, jotka haluavat tehdä yksilöllisiä valintoja.

Perinteisten sukupuoliroolien menettäessä merkitystään tulee matkailijoista yhä suurempi osuus olemaan naisia. Metsähallituksen tuottamien tilastojen mukaan vuonna 2018 naisten osuus luontokohteiden kävijämäärissä oli 60 prosenttia. Luontoon kaipaavat naiset ovat myös yhä nuorempia, 20–35-vuotiaita. Yhteisöllisten palveluiden tarjoaminen taas voisi houkuttaa myös yksinmatkustavia.

Terveisin

Lähteet: 
Tonder M. 2013. Ideasta kaupalliseksi palveluksi. Matkailupalveluiden tuotteis-taminen. Vantaa: Restamark Oy.
Puhakka, R. 2011. Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä. Lahden ammattikorkeakoulu. Matkailun ala. Lahti: Tulevaisuuden matkailijat-projekti. http://www.kulmat.fi/images/tiedostot/Artikkelit/tuleva_trendit_2030.pdf.
Veijola S., Ilola H. & Edelheim J. 2103. Johdanto matkailun tutkimukseen. Te-oksessa S. Veijola (toim.) Matkailututkimuksen lukukirja. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
Arponen, H. 2019.  Hiilijalanjäljen pienentäminen Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Tobe Low Carbon hanke, Metsähallitus.  Puheenvuoro Lapin Matkailuparlamentissa 27.9.2019.
Lehtinen V. 2019. Yhteisellä matkalla kohti vastuullista ja mukavaa liikkumista. Head of Digital Services & Marketing, VR. Puheenvuoro Lapin Matkailuparlamentissa 27.9.2019.
Matkailun edistämiskeskus 2014. Kesän luontoaktiviteettien kehittämisstrategia. http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2015/01/Kes%C3%A4n-luontoaktiviteettien-kehitt%C3%A4misstrategia2015-2018-copy.pdf?.
Luiro S. 2019. Lapin Liitto. Viisas kasvu: Lapin Matkailustrategia 2020-2023. Puheenvuoro Lapin Matkailuparlamentissa 27.9.2019.
Tanninen T. 2018. Vaikuttavuutemme kasvaa – turvataanko rahoitus. Esittees-sä Elinvoimaa ihmisille ja luonnolle. https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/Luontopalvelut-2018.pdf.
Heikkilä K., Kirveennummi A. 2013. Tulevaisuuskuvia luontokokemusten hyö-dyntämisestä – Luonnosta hyvinvointia, palveluja ja liiketoimintaa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. E-julkaisu 4/2013. https://media.sitra.fi/2017/02/27174404/Tulevaisuuskuvia_luontokokemusten_hyodyntamisesta-2.pdf.
Business Finland 2019. Luksusmatkailu lyhyesti. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/luksusmatkailu/.

Visit Finland 2019 b. Mitä on suomalainen luksusmatkailu? Viitattu 24.9.2019 https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/visit-finland/vfluksusmatkailuesite_final.pdf.
Kangasluoma E. 2019. Naisia erämaassa. Helsingin Sanomat 29.9.2019. Vii-tattu 30.9.2019 https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006253681.html.