Turvallista matkaa!

Turvallisuus ei synny sattumalta, se tehdään.

Tämä hyvä ja asian kiteyttävä lause ei ole omakeksimä, pakko myöntää. Sen heijasti valkokankaalle Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi. Paikka oli Matkailun turvallisuusseminaari Luostolla 9.10. Kyseinen herra piti loistavan parituntisen puheenvuoron onnettomuustutkinnasta ja matkailun turvallisuudesta. Seminaarin ohjelma oli muutenkin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti meidän opiskelijoiden ei ollut mahdollista jäädä kaksipäiväiseen sessioon, vaan jouduimme tyytymään ensimmäisen päivän aloituspuheenvuoroihin.

Matkailu alana on hyvin altis turvallisuustekijöiden muutoksille. Globaalissa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, myös uhat. Matkakohteen turvallisuustekijöiden voidaan olettaa tulevaisuudessa korostuvan entisestään asiakkaiden ostopäätöksissä ja kulutuskäyttäytymisessä. Tämä on seurausta yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä, kuten turvattomuuden tunteen lisääntymisestä sekä geopoliittisten tekijöiden vaikutuksesta.

Suomi tunnetaan maailmanlaajuisesti turvallisena maana. Tämä vahvuus voi helposti kääntyä myös heikkoudeksi, jos turvallisuusuhkiin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti. Turvallisen kohteen maine voidaan menettää hyvinkin nopeasti, jos ennakointi ja varautuminen ei ole kunnossa. 

Tähän asti Lappi on onneksi säästynyt isoilta matkailuun liittyviltä onnettomuuksilta. Suurelta osin tämä on hyvän valmistautumisen sekä matkailutoimijoiden ja turvallisuus- ja pelastusviranomaisten yhteistyön ansiota. Kuitenkin myös hyvällä tuurilla on osuutta asiaan. Pienempiä onnettomuuksia on sattunut, eikä niitä sovi vähätellä. 

Voidaan ehkä sanoa, että suurta onnettomuutta ei ole sattunut - vielä. Lisääntyvä matkailu voi houkuttaa Lapin alueelle myös toimijoita, jotka ovat kiinnostuneempia bisneksen tekemisestä kuin turvallisuuteen satsaamisesta. Koko matkailualueen maineen menettäminen voi olla kiinni sellaisista tekijöistä, joihin yksittäinen vastuullinen toimija ei voi itse vaikuttaa. Tärkeää tällaisen tilanteen estämisessä on ennakointi ja yhteistyö.

Lapissa matkailuelinkeinon ja viranomaisten yhteistyö on esimerkillisellä tasolla, josta muut matkailualueet voivat ottaa mallia. Tästä on esimerkkinä vaikkapa juuri alussa mainitsemani turvallisuusseminaari. Sen järjesti Lapin pelastuslaitos ja Tukes yhteistyössä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin sekä Lapland Hotels & Safariksen kanssa. Seminaari oli suunnattu ohjelmapalveluiden ja rinnekeskusten kenttätyöntekijöille ja matkailuyritysten johdolle. Tavoitteena oli matkailuturvallisuuden osaamisen ja yhteistyötoiminnan kehittäminen viranomaisten kanssa. Osanottajia oli niin paljon, että auditoriotilat eivät meinanneet riittää. 

Viimeisen puolen vuoden ajan olen perehtynyt eritysesti Pyhä-Luoston kansallispuistoon monista näkökulmista. Puiston kävijätutkimuksen mukaan 97% vastanneista koki olonsa puistossa turvalliseksi käynnin aikana. Rakenteet ovat pääosin kunnossa ja turvallisia. Laaja reittiverkosto tuo kuitenkin oman haasteensa erityisesti opastuksen onnistumiselle. Selkeä, johdonmukainen ja helposti saatavissa oleva opastusmateriaali ja -rakenteet antavat sekä turvallisuuden tunnetta että todellista turvaa. Niin kauan, kun kävijöiden huolen aihe on ”Voikohan täällä törmätä karhuun?”, voitaneen puistovierailuja pitää turvallisina.

Tulevaisuudessa turvallinen luontokokemus on tärkeä vetovoimatekijä. Myös ns. ”turvallinen vaara” viehättää matkailijoita. Koska luontokokemukset ovat monilla suhteellisen vähäisiä, on luonnossa oleminen itsessäänkin jo usein ”vaarallisen” tuntuista. Kansallispuisto voi vastata tähän kaipuuseen mainiosti esimerkiksi suolla kulkevien reittiensä avulla. Suo ja pitkospuut voivat tottumattomalle olla hyvinkin jännittävä vierailukohde. Ja joo, luultavasti puistossa asuu joku Mesikämmen, mutta se kyllä pysyy ihmisiltä visusti piilossa.

Myös moottorikelkkailun suosio Lapin turistien keskuudessa taitaa liittyä suurelta osin jännityksen kaipuuseen. Maisemistahan ei ohjastaessa juurikaan ehdi nauttia; ei ainakaan, jos haluaa ajaa turvallisesti. Kuulemani mukaan varsinkin kiinalaiset matkailijat voivat olla joskus täysin piittaamattomia ajo-ohjeista ja -säännöistä. Kun ekakertalainen kiinalainen kelkkaija haluaa ajaa lujaa ja ottaa samalla kännykällä selfietä ja videota, on katastrofin ainekset koossa.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja suositteli meille turvallisuusseminaarin kuulijoille lukuharrastusta. Ehdotetut teokset olivat tutkintakeskuksen raportit sekä Veikko Huovisen Havukka-Ahon ajattelija. Konsta Pylkkäsen aivoitukset viisausopin lajeista, vuodelta 1952, sopivat Nurmen mukaan hyvin myös tähän päivään ja asiayhteyteen. Olen samaa mieltä. 

...Kaukoviisaus… Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät…Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se tapahtuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa tämänkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää. (Huovinen)

Kuvat ovat opiskeluprojektimme palkitsemisillasta Lapland Safariksen moottorikelkkasafarilla, talvella 2017. Siellä olivat turvallisuusasiat kunnossa.

Terveisin

Lähteet:

Huovinen, V. 1952. Havukka-Ahon ajattelija

Pakkanen A. 2017. Pyhä-Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2015-2016. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 232.

Tonder M. 2013. Ideasta kaupalliseksi palveluksi. Matkailupalveluiden tuotteistaminen.