Elpymistä, hidastamista ja hiljaisuutta

Mitä tehdä, kun työssä sesonki painaa päälle ja nostattaa verenpainetta? Kun stressi vaikuttaa yölläkin ja huonontaa unen laatua? Kun palautumista arjen kiireistä ei tunnu tulevan. Painu silloin luontoon, edes vähäksi aikaa. Ihan vaan olemaan, ei suorittamaan.

Monet kokevat luonnossa oleskelun virkistävämpänä kuin muut vapaa-ajan harrastukset. Tämä pätee myös minuun. Luonnon virkistyskäyttö edistää sekä henkistä että ruumiillista terveyttä, esteettiset elämykset ja luonnossa oleskelu parantavat mielialaa ja auttavat palautumaan stressistä. Kuvaavin sana mielestäni tälle on elpyminen. Elpymiskokemuksilla tarkoitetaan muun muassa rauhoittumista, ajatusten selkiytymistä, mielialan paranemista ja arjen huolten unohtamista.

Saariselällä Aurorapolusta on muodostunut minulle jo lyhyessä ajassa tärkeä ja rakas elvyttäjä. Se on lyhyehkö (n. 2 km) kävelyreitti, joka lähtee ihan kämppäni vierestä suoraan Urho Kekkosen kansallispuistoon. Polkua aurataan läpi talven, joten se on helppokulkuinen ja mukava. Tapanani on mennä metsään aina niinä aamuina, kun työvuoroni alkaa vasta iltapäivällä. Olen huomannut ison positiivisen eron niissä päivissä, jolloin minulla on mahdollisuus tähän noin tunnin kestävään luontopiipahdukseen.

Polun varrella sijaitsee taukotupa Aurora. Se on valmistunut vuonna 2016, ja on aikalailla erilainen kuin Metsähallituksen perinteiset päivätuvat, niin varustelultaan kuin ulkonäöltään. Auroran arkkitehtuuri on nykyaikaista puurakentamista ja tuvassa on myös sähköt. Siellä voi siis ladata oman akun lisäksi puhelimen tai kameran akkua. Rakennus on kaksiosainen. Toinen puoli on nimeltään Tapahtumatupa, ja siellä järjestetään nimensä mukaan erilaisia tapahtumia. Sitä voi myös vuokrata omaan käyttöön. Rakennuksen toinen puoli on vapaassa käytössä oleva, takalla, pöydällä ja penkeillä varustettu päivätupa. Suurella terassilla voi nauttia maisemasta ja auringonnoususta.

Reitillä kannattaa käydä aamuisin, sillä myöhemmin päivällä siellä saattaa olla paljonkin kulkijoita. Ja iltaisin isoja matkailijaryhmiä bongaamassa revontulia. Valitettavasti heidän tapoihinsa ei välttämättä kuulu hiljainen nautiskelu, vaan äänisaastetta voi olla ilmassa ajoittain paljonkin. Heitä itseään se ei tunnu häiritsevän, mutta suomalaisen luontokokemusta se voi huonontaa. Ainakin minulle käy niin.

Luonnossa elpymistä on tutkittu ja mitattu sekä fysiologisina vasteina että keskittymiskyvyn ja mielialan muutoksina. Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tarkkaavuutta rasittavien tehtävien jälkeen luonnonsuojelualueen ulkoilureittiä kävelleillä mitattiin 20 minuutin kävelyn kohdalla matalampi verenpaine kuin kaupunkireittiä kävelleillä. Luontoryhmäläisillä myönteiset tunteet, kuten iloisuus, lisääntyivät, ja kielteiset tunteet, kuten vihaisuus, surullisuus ja pelko vähenivät.

Tärkeä kanava ulkoilun tuottamiin positiivisiin vaikutuksiin on liikunta, joka jo itsessään tuottaa hyvinvointia ja terveyttä. Ulkoilukokemukseen vaikuttaa merkittävästi myös ympäristön laatu. Meille suomaisille voimakkaimman elpymiskokemuksen tuottaa metsäympäristö, jossa on mukana vesielementti. Yksi hyvinvointia selittävä asia liittyy sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Monet ulkoilu- ja luontoharrastukset antavat tilaisuuden sosiaalisten suhteiden hoitamiseen. Mutta toisaalta myös suovat mahdollisuuden vetäytyä niistä… Mikäli metsä koetaan turvalliseksi paikaksi, yksin luonnosta nauttiminen vahvistaa tutkimusten mukaan elpymiskokemusta jopa seurassa oloa enemmän.

Hiljaisuusmatkailu on nouseva matkailumuoto, jonka keskeisenä tavoitteena on tarjota matkailijalle mahdollisuus rauhoittua, hiljentyä ja päästä irti arjen melusta ja kiireestä. Hiljaisuusmatkailussa luontoympäristöllä on usein suuri merkitys. Luonnon äänet ovat hallitseva osa äänimaisemaa, jossa häiritseviä, ihmisen toiminnasta aiheutuvia ääniä ei ole lainkaan tai niitä on hyvin vähän. Äänten lisäksi myös visuaalinen maisema on tärkeä tekijä positiivisen hiljaisuuskokemuksen saavuttamiseksi.

Monien suomalaisten mielipaikka löytyy kaupungistumisesta huolimatta, tai juuri sen takia, edelleen luonnosta. Lähtökohtaisesti voidaan todeta, että metsäalue, joka on monipuolinen, maisemallisesti vaihteleva, hiljainen ja riittävän suuri, voi toimia tehokkaasti ”terveysmetsänä”. Ollakseen helposti saavutettavissa ja turvallisen tuntuinen, pitää metsässä olla myös polkuverkostoa ja opastusta.

Tähän loppuun sopii vielä lainaus kirjasta Matkasanakirja hiljaisuuteen: 

Hitaus mahdollistaa jatkuvan suunnan tarkistamisen ja toimimisen, kun aika on kypsä. Hitaus rakastaa mutkittelua, jolloin ihminen näkee, kuulee ja kokee rikkaammin. Hidastaminen auttaa myös hiljentymään. Hiljentymisen myötä aika, mieli ja paikka hidastuvat.

Terveisin

Lähteet:

Konu H., Tyrväinen L., Pesonen J., Tuulentie S., Pasanen K., Tuohino A. 2017. Uutta liiketoimintaa kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön ympärille – Kirjallisuuskatsaus
Tyrväinen L., Kurttila M., Sievänen T., Tuulentie S. (toim.) 2014. Hyvinvointia metsästä

Veijola S., Säynäjäkangas J. (toim.) 2018. Matkasanakirja hiljaisuuteen