Opiskelu alkakoon!

Matka kohti seuraavaa opiskeluetappia on alkanut. Tavoitteena on restonomin ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Koronan vuoksi koko syyslukukausi on päätetty järjestää etänä. Tästä saimme esimakua orientaatiojaksossa: kaksi päivää läppärin edessä kuulokkeet päässä. Onneksi olen jo aikaisemminkin suorittanut etäkursseja, joten homma ei tuntunut niin kummalliselta. Korvat vain puutuivat.

Tulevaa tutoropettajan kanssa käytävää keskustelua varten olen kirjoittanut analyysiä itsestäni; siis osaamisen kehittämisen suunnitelmaa.        

                             

Aloitin restonomiopinnot vuonna 2017. Ennen sitä en ollut matkailualla ollenkaan. Olen siis ammatinvaihtaja.

Valmistuin vaatetusalan artenomiksi iloisella 80-luvulla. Vaikka siihen aikaan Suomessa vielä valmistettiin ja suunniteltiin vaatteita, oli minulle jo opiskeluaikana selvää, etten halua työllistyä teollisuuteen enkä myöskään perustaa omaa yritystä. Teatteri ja sen puvut vetivät puoleensa, ja erilaisia teatteripuvustustöitä teinkin seuraavat 30 vuotta.

2000-luvun alussa, suoritettuani opettajan pedagogiset opinnot, aloin tehdä myös vaatetusalan opetustöitä. Vähitellen kuitenkin opetuskeikat loppuivat, kun ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja lähiopetustunteja vähennettiin jatkuvasti.    

Vuonna 2017 loppui silloisen työnantajani palkanmaksukyky. Totesin, että urani tanssiteatterin pukusuunnittelijana oli päättynyt, ja nyt oli mahdollisuus miettiä jotain uutta. Oli aika vaihtaa ammattia, kun vielä ehtisin. Monen teatteriproduktion yhteydessä olin ollut tekemisissä myös matkailun kanssa, ja ala oli alkanut vähitellen kiinnostaa.

Opiskelumotivaationi oli korkea ja opinnot etenivät pikavauhtia; valmistuin restonomiksi vuoden 2019 lopussa. Työllistyin heti määräajaksi hotellin respaan. Olin valinnut uuden ammattialani mielenkiinnon perusteella, mutta myös siksi, että matkailualla oli erittäin hyvät työllistymisnäkymät. Ironista on, että kolme kuukautta valmistumiseni jälkeen koko ala meni ”kiinni”. Onneksi sain pian työpaikan Metsähallituksen Luontopalveluista, Pyhä-Luoston kansallispuiston asiakasneuvojana.

Tuoreen restonomitutkintoni ansiosta opiskelutaitoni ovat hyvät ja tiedot tuoreita. Opinnot ovat parantaneet viestintätaitojani ja innostaneet niiden omatoimiseen kehittämiseen. Motivaationi matkailualalla toimimiseen ja kehittymiseen ja on edelleen korkea. Puuttuva matkailualan työkokemus esti minua hakeutumasta varsinaiseksi YAMK-opiskelijaksi, joten tieni on avoimen väylän polku-opinnot.

Vahvuuteni on halu oppia, yleinen ja kattava kiinnostus ympärillä ja maailmassa tapahtuviin asioihin ja ilmiöihin, sekä kyky innostua. Oma ala ja oma toimintaympäristö ovat aina osa kokonaisuutta, joten laaja-alainen tieto on avain kykyyn ymmärtää ja ennakoida ajassa liikkuvia trendejä ja heikkoja signaaleja. Globaalissa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Vaikka aikaisemmin olen työskennellyt aivan toisella alalla, pidän sen tuomaa kokemusta arvokkaana. Tunnen hyvin kulttuurialan toimintatavat ja toimijat. Matkailun kasvu parantaa kulttuuri-investointien kannattavuutta, ja kulttuuri-investoinnit lisäävät matkailukohteen houkuttelevuutta. Tästä aiheesta olen kirjoittanut otsikolla Kulttuurin houkutus – kulttuuria, matkailua ja kulttuurimatkailua.

Projektiluonteisessa työskentelyssä olen vahvimmillani. Tähän minua on harjaannuttanut jo teatterimaailma: kaikissa tuotannoissa on aina alku, budjetti, tiedonkeruu, työstäminen ja selkeä loppu. Asiat eivät veny loputtomasti ja työryhmän osana toimiminen on onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Kiinnostuksen kohteissa vapaa-aikaa ja työtä on vaikea erottaa. Ammatillisesti innostavia ovat luonto- ja kulttuurimatkailu sekä tapahtumat. Lisäksi alueellinen ja sisällöllinen kehittämistyö tuntuvat omimmilta. Jos näistä mahdollisimman moni sisältyy työtehtäviin, ollaan unelmatyöni äärellä. Vapaa-ajalla retkeilen luonnossa. Yritän kehittää valokuvaustaitojani ja harrastan blogin kirjoittamista.

Tulevaisuudesta minulla ei ole kovin selkeää ammatillista visiota, mikä johtunee osittain siitä, että mielenkiintoni kohdistuu niin moneen asiaan. Toisaalta en ole koskaan ollut kovin päämäärätietoinen tyyppi.

Ammatillisessa osaamisessani on muutamia tärkeitä kehittämiskohtia. Ensinnäkin liiketoimintaosaaminen. Se toisin ei ole suurin mielenkiintoni kohde, ja ehkä juuri siksi kehittämistarpeita on sille alueelle jäänytkin. Toiseksi nykyisen ammattialani verkostoissa on laajentamisen ja kehittämisen varaa ja tarvetta. Kolmas asia on jo hyvällä alulla oleva digiosaaminen ja verkkoviestintä.

Aloitan opinnäytetyöni suunnittelun ja toteutuksen heti opintojen alussa. Toivon, että siinä voin yhdistää luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisen elementtejä, sekä hankkeistamista ja hanketyöskentelyä. Varsinaisen tutkinnon suorittamiseen annan itselleni aikaa ja armoa sen mukaan, kuinka saan kerrytettyä työkokemustani näin omituisina aikoina. Epävarmuuden sietokyky on siis koetuksella ja kehittyy entisestään olosuhteiden pakosta. Haluan saada opiskelustani irti paljon, ja olen avoin uusille ideoille.

Matkailualan verkostoja luon ja vahvistan tunkemalla itseni kaikkiin mahdollisiin paikkoihin ja tapahtumiin, joissa verkostoituminen matkailun toimijoiden, kehittäjien ja asiantuntijoiden kanssa on mahdollista.

Terveisin