Kesä ilman kesätapahtumaa ei ole kesä

Äkkiseltään ajatellen tapahtuma on käsitteenä helppo juttu. Tapahtumaksi voidaan laskea mikä tahansa yksityisistä pienistä tilaisuuksista aina suuriin massatapahtumiin saakka. Mutta kun määritelmiä alkaa tonkia tarkemmin, käy niin kuin monelle muullekin näennäisesti selkeälle käsitteelle: homma muuttuu monimutkaiseksi.

Useimmat määritelmät pitävät sisällään tapahtumien ajallisen tilapäisyyden, sosiaalisuuden, sisällöllisen moninaisuuden ja julkisuuden. Tapahtuma on kertaluontoinen tai säännöllisesti toistuva, organisoitu ja ohjelmaan sidottu kokonaisuus, joka koostuu yleisölle avoimista, maksullisista tai maksuttomista tilaisuuksista. Usein tapahtumat on sisällöstään riippumatta kehitetty ja järjestetty nostamaan kaupungin, alueen tai kansakunnan yleistä tietoisuutta, tunnettuutta, vetovoimaisuutta tai hyödynnettävyyttä matkailukohteena. Matkailun näkökulmasta määrittelyssä korostuu tapahtuman tuoteolemus ja se, että tapahtuma voi olla väline saavuttaa jotakin edellä mainituista tavoitteista.

Näiden piirteiden lisäksi tapahtumat voivat olla joko suunniteltuja tai suunnittelemattomia, mutta kuitenkin aina tilaisuuksia, jotka onnistuessaan tarjoavat osallistujilleen ainutkertaisia kokemuksia. Tapahtumaa ja kokemuksia on mahdotonta toistaa täsmälleen samanlaisina, mikä onkin yksi vetovoimaisuuden tekijä.

Tapahtumat voidaan luokitella eri lajeihin esimerkiksi niiden koon, muodon tai sisällön perusteella. Ns. Gertzin portfolio jakaa ne paikallistapahtumiin, päätapahtumiin, merkkitapahtumiin ja megatapahtumiin.

• Kooltaan pienimmät tapahtumat ovat paikallisia ja yhteisöllisiä, päätarkoituksenaan yleensä viihdyttää ja mahdollistaa sosiaaliset kontaktit, eikä niillä ole välttämättä suurta matkailullista merkittävyyttä. Tällaisia ovat esimerkiksi kylien kesätapahtumat.

• Päätapahtumat kiinnostavat sekä paikallisia että matkailijoita. Ne ovat useimmiten kävijämääriltään suurempia kuin paikallistapahtumat. Tällaisia ovat esimerkiksi suurempien paikkakuntien jouluavaukset ja Rovaniemellä Wanhat Markkinat.

• Merkkitapahtumissa suurin osa osallistujista on matkailijoita. Ne ovat myös vahvasti yhteydessä paikkakunnan brändiin; esimerkkinä Sodankylän elokuvafestivaalit (Midnight Sun Filmfestival).

• Megatapahtumat ovat suurtapahtumia, joita ei useimmiten järjestetä joka vuosi samalla paikkakunnalla. Näistä esimerkkejä ovat Jukolan viesti ja Asuntomessut. Suomen suurin säännölliseti järjestettävä tapahtuma lienee vanhoillislestadiolasiten Suviseurat.

Megatapahtumien kokoluokka on sellainen, että niiden rakenteisiin ja logistiikkaan on satsattava paljon. Nämä satsaukset jäävät (toivottavasti) hyödyttämään aluetta. Tästä poikkeuksena voidaan ehkä pitää maailmanluokan megaurheilutapahtumia, joiden suorituspaikkoja valitettavan usein ei kisojen jälkeen tarvitse kukaan. Paikallistapahtumat eivät aina välttämättä tarvitse juuri minkäänlaisia satsauksia, vaan ne tehdään käytettävissä olevien resurssien ehdolla.

Minun kesätapahtumani

En ole kovin ahkera tapahtumakävijä ja suorastaan välttelen sellaisia tilaisuuksia, joissa valtava määrä ihmisiä kokoontuu tiiviisti samaan paikkaan. Ne eivät vain ole minun juttuni. Sen sijaan minun juttuni näyttää olevan yksi erityinen kylätapahtuma, jossa ainakin yritän vierailla joka kesä: Kelontekemän Musiikkivestarit. Siinä yhdistyy viihdyttävyys, yhteisöllisyys ja vapaamuotoinen hengailu huikean kauniiseen kylämiljööseen.

Näillä kinkereillä luotetaan perinteiseen markkinointiin

Kelontekemä on noin 60 asukkaan pieni kylä Sodankylän ja Kittilän välillä. Se ei ole päätien varressa, vaan kylään vie kapea ja mutkainen 9 kilometrin pistotie. Matkaa Kelontekemään vievän tien risteykseen on Kittilästä noin 35 kilometriä, Sodankylästä noin 50 km. Kylätien korkeimmasta kohdasta näkyy komeasti monta tunturia: Aakenus, Ylläs, Levi ja lähimpänä Kumputunturi. Perille kylään ja upean Kelontekemäjärven rantaan päästyäsi taustalla siintää vaarojen, kumpujen ja soiden monimuotinen maisema.

Kylä myötäilee järven rantaa ja on kokoelma eri-ikäisiä asuin- ja mökkirakennuksia. Vain aivan uudet talot loistavat poissaolollaan. Kesällä tiellä kulkeva kohtaa uskomattoman runsaan niittykukkien loiston; tämä tuntuu olevan kulleroiden, metsäkurjenpolvien, niittyleinikkien, koiranputkien ja horsmien alkukoti. Keskellä kylää katsoo järvelle päin Konrad Säärelän rakentama harmaa jykevä hirsitalo, minun mummoni synnyinkoti. Ja sen vieressä minun vaatimaton mökkini.

Mökin portailla on hyvä aloittaa kesäjuhliin valmistautuminen

Kun matka tanssipikalle näyttää tältä, on illasta pakko tulla mukava

Kelontekemän työväentalon sali odottaa tanssijoita

Tähän maisemaan siis ajelen kesäisin viettämään kyläjuhlia. Juhlilla on ollut ajan saatossa monta nimeä ja erilaisia toteutustapoja, mutta viime vuosina nimeksi on vakiintunut Kelontekemän Musiikkivestarit ja ohjelmaksi kaksipäiväinen, perinteisten humppatanssien, terassiravintolan ja ohjelmallisen päivätapahtuman yhdistelmä. Aiemmin pirskeet on toteutettu lauantaina ja sunnuntaina, mutta tänä kesänä perjantaina ja lauantaina 26.-27.7. Ratkaisu tuntui hyvältä, jättäähän se sunnuntaiksi toipumisaikaa sekä järjestäjille että juhlijoille. 

Aikaisempina vuosina pippaloissa on musiikillisesti luotettu paikallisiin, hyviksi havaittuihin humppapumppuihin. Tänä kesänä saatiin ensimmäistä kertaa myös tähtiartisti, joka oli kylläkin lappilaislähtöinen, nimittäin Eini. Pakko myöntää, että vähän kohottelin kulmakarvojani, kun näin ilmoitukset eka kertaa. En ollut ihan varmaa, sopiiko hän homman henkeen. Mutta on mahtavaa huomata olevansa väärässä! Eini bändeineen pisti pystyyn ennenäkemättömät bileet, joiden ansiosta vanhan Työväentalon katto tuntui nousevan ilmaan. Kyllä se on rautainen ammattiaito, joka jyllää noissa viihdytyshommissakin!

Niin kuin monesti ennenkin, jouduin toteamaan, ettei minun kuntoni kestä kahden päivän juhlintaa, joten luovutin suosiolla lauantain osalta. Ennen lähtöäni kävin kuitenkin norkoilemassa juhla-alueen reunoilla ja totesin, että mukavasti oli porukkaa viihtymässä, tapaamassa tuttuja, ostamassa paikallisia tuotteita ja nauttimassa ohjelmasta. Haitaristi soitti Jätkän humppaa ja aurinko paistoi täydeltä terältä. Uskon, että lauantai oli yhtä onnistunut kuin perjantaikin.

Jos et vielä ole vieraillut Kelontekemän vestareilla, ota ihmeessä se ohjelmaasi ensi kesänä. Hommaa hyvä kaveriporukka, josta joku suostuu kuskiksi, tai vaihtoehtoisesti mene asuntoautolla. Ihan sama, kunhan menet. Mieki menen.

Terveisin

Lähteet:

Getz, D. (1997). Event Management & Event Tourism. New York: Cognizant Communication Corporation.

Getz, D. (2007). Event studies: theory, research and policy for planned events. Oxford: Elsevier, Butterworth-Heinemann.

Korhonen H, Korkalainen K., Pienimäki T. & Rintala S. 2015. Tapahtumajärjestäjän opas. Laurea Julkaisut.  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/105211/58.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mossberg, Lena (2000). Event evaluations. Teoksessa Mossberg, L. (toim.). Evaluation of

events: Scandinavian experiences, 1–12. New York: Cognizant Communication

Corporation.

Pasanen K., Hakola E-V 2009. Suomalaisten kulttuuritapahtumien matkailullinen merkittävyys ja kansainvälinen potentiaali. Mek A:166. http://www.kulmat.fi/images/tiedostot/Artikkelit/Kultturitapahtumien%20matkailullinen%20merkittvyys%202009.pdf