Pari päivää Posiolla - Riisitunturi, Korouoma ja Pentik

Suliteikku halusi viettää luonnon helmassa viimeiset päivät ennen kesälomansa loppua. Nostalgiannälkänsä lievittämiseksi hän ehdotti kohteeksi Posiota, jossa oli mummolassaan viettänyt ihania lapsuuskesiä. Minä puolestani olin viimeksi käynyt tuossa maailmankolkassa 80-luvun alussa, kun siellä järjestettiin vielä sen ajan mittapuun mukaan valtavia juhannusjuhlia. Kyseisenä juhannuksena tähtiartistina oli Steve Kekana (yhden hitin mies). Seuravana vuonna en valitettavasti päässyt katsomaan, kun Samantha Fox villitsi kansaa. 

Täytyy myöntää, että suhtauduin kohteen valintaan vähintäänkin epäileväisesti… Joka tapauksessa Suliteikku oli päättänyt, että nyt on käytävä kokemassa Riisitunturi ja Korouoma. Ja kun kerta Posiolle mennään, niin tokihan myös Pentik on oltava vierailukohteena. Yöpyminen suunniteltiin tapahtuvaksi telttaillen jossain sopivassa paikassa. Näillä meiningeillä siis lähdettiin matkaan.

Pentik Kartano

En ollut koskaan ennen edes kuullut Pentik Kartanosta. Suliteikku oli kuitenkin lukenut siitä jostain naistenlehdestä ja kuullut Anniksen miniäkokelaalta, että paikka oli juuri silloin auki viimeistä päivää tänä kesänä. Siispä heti aluksi auton keula kohti Perä-Posiota (jestas, miten kutsuva nimi...)

Kartano osoittautui aivan hurmaavaksi kokonaisuudeksi, lisätietoja siitä voit katsoa tästä linkistä. Meissä se aiheutti syvää ja perusteellista kateutta; juuri tällaisen paikan molemmat haluaisimme! Vanhat rakennukset on korjattu ja sisustettu taitavasti, kauniisti ja rohkeasti, ja ne ovat täynnä upeaa keramiikkataidetta. Ihanasta kahviosta sai ostaa herkkuja kivalta henkilökunnalta (siis siltä Anniksen miniältä). Kaiken kruunasi upeasti ympäristötaideteoksilla maustettu pihapiiri ja rantasauna.

Häpeäkseni minun täytyy tunnustaa, että ihaillessani taidetta en tullut laittaneeksi muistiin teosten luojien nimiä. Yritän parantaa tapani jatkossa.

Ja sinä, ota ihmeessä Kartano ohjelmaasi ensi kesänä, jos kuljet Posiolla päin!

Riisitunturi

Riisitunturin kansallispuisto on tunnettu talvisista tykkylumikuusistaan, joista näkee netissä paljon upeita valokuvia. Mutta eipä kesäinen Riisikään pettymystä tuottanut, päinvastoin. Aivan erityistä siellä ovat rinnesuot, joita on ilmankosteuden ansioista muodostunut jyrkkiinkin rinteisiin. En ole koskaan ennen voinut tunturissa nuuhkia yhtä vahvaa ja ihanaa suon tuoksua. Yhtälö on aivan upea. Maisemat ovat käsittämättömän kauniit ja kulkeminen erityisen miellyttävää pehmeällä ja joustavalla turvepohjaisella polulla.

Olimme liikkeellä aika myöhään illalla, joten valitsimme lyhyemmän reitin ”Riisin rääpäsyn”. ”Riisin rietas” (10,7 km) olisi houkuttanut, mutta emme olisi ehtineet ennen kuin elokuun pimeä yö olisi ehtinyt kintereillemme. Rääpäsy on reilun neljän kilometrin mittainen rengasreitti, joka kulkee Riisitunturin päälle ja näyttää upeat maisemat sekä Rukan suuntaan että tunturin taakse Riisisuolle. Täydellinen reitti illansuussa, kun aurinko paistaa alhaalta luoden upean tunnelman ja värimaailman tunturiin sekä sen lampiin ja soihin.

Ihailimme Ikkunalammen peilityyntä pintaa ja sen taustalla näkyvää tuntuririviä. Iltakahvit ja -teet joimme katsellen Riisisuon laaksoa ja vastakkaisen Nuolivaaran rinteitä sekä ilta-auringossa siintävää maisemaa. Eikä muita ihmisiä missään. Ei juuri parempaa voi toivoa!

Lomakeskus Himmerki

Himmerki sijaitsee Posiolla kalaisuudestaan kuuluisan Kitkajären rannalla. Lomakeskuksessa on eritasoisia ja -kokoisia mökkejä, sekä mahdollisuus leiriytyä asuntoautolla, -vaunulla tai teltalla. Myös esimerkiksi yksityistilaisuuksien järjestäminen onnistuu isossa salissa tai ravintolassa. Suliteikku olikin ollut Himmerkissä aiemmin setänsä hautajaisissa.

Teltassa yöpyminen ei taida enää nykyään olla kovin suosittua, sillä olimme ainoat telttailevat matkailijat koko leirintäalueella. Saimme siis vapaasti valita haluamamme paikan läheltä rantaa ja huoltorakennusta, ihan nuotiopaikan vierestä. Emme häirinneet ketään eikä kukaan häirinnyt meitä, kun nautimme luksusillallisen, joka koostui skumpasta ja makkarasta.

Lomakeskus Himmerki oli ihan loistopaikka. Asiakaspalvelu oli ystävällistä, kaikki oli erittäin siistiä ja rauhallista, huoltorakennus oli uudehko ja toimiva, eikä hintakaan päätä huimannut. Iltayöstä joutsenet opettivat järvellä varsin äänekkäästi jälkikasvuaan lentämisen jalossa taidossa. Suosittelen!

Korouoma

Korouoma on n. 30 km pitkä rotkolaakso. Se on kalliohalkeama, jonka saivat aikaan rajut maanjäristykset useita miljoonia vuosia sitten. Korouoman luonnonsuojelualueella voi retkeillä, katsella näköaloja, tutustua entisaikojen metsienkäsittelyyn ja ehkä tunnetuimpana kaikista: harrastaa talvisin jääkiipeilyä pystysuorilla seinämillä.

Elokuussa ei jääputouksia ole, mutta sitäkin hienompia kallioita ja pieniä vesiputouksia. Rotkon pohjalla virtaa kristallinkirkas Korojoki. Tämä paikka on suorastaan mystinen ja herättää mielikuvituksen laukkaamaan jonnekin fiktiiviseen maailmaan. Ehkäpä hobitit kulkivatkin Korouomassa? Ja kyllähän sitä jäätäkin löytyi erään suuren kivan alta, jossa se mitä ilmeisimmin pitää pintansa läpi koko kesän.

Saukkovaarasta lähtevä Koronjää -rengasreitti kulkee aluksi metsässä vanhoja savottateitä pitkin, siirtyy sitten korkealle rotkon reunalle, laskeutuu kanjonin pohjalle ja jatkaa valtavien seinämien viertä laavulle. Sieltä reitti kaartaa takaisin alkupisteeseen. Matkalla emme nähneet montaakaan ihmistä, mutta voin kuvitella, että ruska-aikaan tilanne on toinen. Elokuu oli mainio aika retkeillä Korouomassa ihan omassa rauhassa.

-------

En esittele retkikohteitamme tämän yksityiskohtaisemmin, netistä kyllä löytyy neuvoja ja kuvauksia yllinkyllin. Halusin ennemminkin kertoa, että Posio on yllättäen oikein hyvä kohde parin päivän lomailuun. Ja miksei pidempäänkin. Taas kerran sain itseni kiinni ihan turhista ennakkokäsityksistä. Riisitunturi ja Korouoma ovat aivan lumoavia ja Pentikin Kartano hakkaa mennentullen saman brändin Posion keskustassa sijaitsevan kauppakeskuksen.

Terveisin