Keväinen kulttuurimatka Kemiin

Teimme Mummin kanssa parin päivän pistäytymisreissun Kemiin. Visiittimme sijoittui Vapun aikaan, jolloin talven tuulet olivat läsnä ja kesä leikki vielä kuurupiiloa. Olimme kaupunkilomalla ja nautimme kulttuuritarjonnasta.

Kulttuurimatkailu on käsitteenä haastava, koska kulttuuri voi tarkoittaa niin montaa eri asiaa. Kielitoimiston sanakirja määrittää sen sivistykseksi, mutta se voi tarkoittaa myös historiallista ja arkeologista perintöä, yhteiskunnallista identiteettiä, taidetuotantoa, opittuja taitoja jne. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kulttuurin eri muodot: kulttuurin ja taiteen alat, kulttuuriperintö, kulttuuriympäristöt, arkielämän käytännöt ja elävä kulttuuriperintö. 

Kulttuurista kiinnostuneet matkailijat eivät ole mitenkään homogeeninen porukka, päinvastoin.  Kulttuurimatkailijat voivat etsiä juuri tiettyjä taiteen sisältöjä, fanittaa tunnettuja taiteilijoita tai olla kiinnostuneita kulttuuriperinnöstä. Aitoutta etsivät kulttuurimatkailijat suuntaavat potentiaalisesti myös pienille paikkakunnille, paikalliskulttuurin äärelle. Suurin osa taitaa kuitenkin olla satunnaisia kulttuurin kuluttajia, joille se on yksi kiinnostuksen kohde monien muiden rinnalla. 

Usein kaupunkilomat ovat niitä, joihin ajatellaan kulttuurin kuuluvan. Kaupunkisuunnittelija Dharles Laundry teki tunnetuksi käsitteen luova kaupunki. Hänen mukaansa kaupunki on viestintäväline, joka ulkoisella olemuksellaan luo vetovoiman. Vierailijan saama ensivaikutelma on tärkeä. Valitettavan usein suomaliset kaupungit ja taajamat eivät kovinkaan paljon eroa toisistaan. Monilla pohjoisen paikkakunnilla eri ikäiset rakennukset ja puistoalueet loistavat poissaolollaan. Jos ympäristö rakentuu toinentoisistaan kopioiduista kauppa-, polttoaine- ja hotelliketjujen kuutiotaloista, ei ilmapiiri ehkä ole maksimaalisen houkutteleva. Paikan ja paikkakunnan tarina elää suhteessa aikaan ja sen kerroksiin. Jos kerrokset puuttuvat, on paikan tarina huonosti näkyvissä, ja väittäisin myös siitä syntyvien muistojen olevan sumeita.

Kemin kaupunkikuva on yllättävän kiinnostava. Keskustassa on hyvin monen ikäisiä ja tyylisiä taloja. On paljon puistoja ja niissä julkista taidetta. Vaikka sää merenrantakaupungissa oli keväisen vaihteleva, oli tunnelma aika erityinen. 

Kemin kaupungin alueella on lähes sata julkista taideteosta. Rakennetun ympäristön ohella ne ovat kaupunkikuvan näkyviä elementtejä. Ja julkinen taidehan on siitä hienoa, että se on julkista. Siis kaikkien ihailtavissa milloin vain ilman pääsymaksuja. 

Lähellä sisäsatamaa on Kaija Kiurun teos Majakka (2002). Siinä talonmuotoiseen kappaleeseen on leikattu kemiläisten laivojen ja veneiden nimiä. Pimeällä teos on sisältäpäin valaistu. Auringonlaskun aikaan valon säteet siivilöityvät kuution läpi sekä heijastuvat sen pinnasta. Teos tuo näkyväksi luonnon värejä ja tapahtumia sekä nostaa esiin paikallista kulttuuriperintöä. Yhtaikaa kanssani illalla oli liikkeellä vain yksi toinen ihminen. Hän kulki rauhallisesti muovipussi kädessään meren äärelle kohti auringonlaskua ja otti pussistaan tölkin. Miten hieno pussikaljapaikka! 

Majakka, Kaija Kiuru

Yksinäinen pussikaljottelija meren äärellä

Sumuisessa sisäsatamassa ihailin sotalapsipatsasta, nimeltään Pieni ikuisuus. Se on Sanna Koiviston käsialaa, valmistunut vuonna 1996 ja tehty muistuttamaan sotaa käyvän maailman lasten kärsimyksestä ja hädästä. Patsaan ajankohtaisuutta ei tarvitse alleviivata. 

Pieni ikuisuus, Sanna Koivisto

Julkisen taiteen merkitys korostuu selvästi matkakohteessa. Se ikäänkuin muuttuu näkymättömästä näkyväksi. Oman kotipaikkakunnan teokset tuntuvat sulautuvan tuttuun maisemaan, eikä niitä oikein huomaa. 

Illalla kävelin siis ihailemassa taidetta ulkoilmassa. Seuraavana päivänä kävi kulku taidemuseoon, jossa oli Sanna Koiviston retrospektiivinen näyttely. Siis sen sotalapsipatsaan tekijän. Näyttely oli hieno ja paljon ajatuksia herättävä. Ja voitteko kuvitella, Kemin taidemuseoon on vapaa pääsy!  

Sotalapsi, 1995

Telluksen taakka, 2011

Sankarin paluu, 1992

Myydyt morsiamet, 2009

Monet matkailijat kaipaavat merkityksellisiä kokemuksia, jotka tarjoavat uusia näkökulmia. Niin myös minä ja Mummi. Vastaus näihin toiveisiin voi löytyä taiteesta ja kulttuurista, jos niille vain antaa aikaa. Ja likimainkaan aina ne eivät vaadi hulppeaa matkabudjettia.   

Terveisin

Lähteet:

Visit Finland 2023. Kulttuurimatkailu. 

Sydänmaanlakka M. (toim.) 2020. Näkökulmia kulttuurimatkailuun: Helsinki: Metropolia. 

Julkinen taide / Kemi https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/matkailu/julkinen-taide/

Jokela T., Huhmarniemi M., Haataja C., Issakainen T. (toim.) 2018. Ympäristötaidetta Lapin matkailuun. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. Sarja C, Katsauksia ja puheenvuoroja 57. Rovaniemi: Pohjolan Palvelut Oy