Museokortti - Kotimaanmatkaajan (paras?) kaveri

Museokortti – mikä loistava keksintö! Viime kesänä käytin työnantajani tarjoamaa liikunta- ja kulttuurietua hankkimalla Museokortin ja sillä vuodeksi vapaan pääsyn useimpiin kotimaan museoihin. Totesin tämän niin hyväksi ratkaisuksi, että hankin itselleni joulutarjouksesta vuoden lisäaikaa jo etukäteen.

Museokortti on voimassa vuoden eteenpäin siitä päivästä lähtien, kun käytät sitä ensimmäisen kerran. Sen voi siis ostaa etukäteen tai vaikka lahjaksi. Vapaa sisäänpääsy avautuu yli 300 museoon ja näyttelyyn ympäri armaan kotomaamme. Kohteista pohjoisin on Kolttien perinnetalo Sevettijärvellä ja eteläisin Hangon museo. Muut jakautuvat näiden välille, painottuen eteläiseen Suomeen, mutta myös pohjoisessa on monta mielenkiintoista museoa.

Valitettavasti korona-aika vähän vähentää mahdollisuuksia museoissa luuhaamiseen ja myös Museokortin hyödyntämiseen. Mitä kaikkia hienoja näyttelyitä menetänkään, kun en voi matkustella ympäriinsä mielin määrin. Pakko myöntää, että suurimmat, uusimmat ja kiinnostavimmat jutut ovat etelän suurissa museoissa. Oi Amos Rex, kaipaan sinua!

Mutta kyllä muuallakin on mielenkiintoisia kohteita. Ja monesti pienet museot yllättävät olemassaolollaan ja hauskalla ja/tai tietoa antavalla sisällöllään. Esimerkiksi viime kesänä vilautin korttiani Uudessakaupungissa ihanan puutalon aulassa ja pääsin sisään Wahlbergin museotaloon. Sitä kiertäessäni saatoin nauttia 1800-luvun lopun merenrantakaupungin porvarisperheen hillitystä charmista. Lisäksi sain aimoannoksen tietoa Uudenkaupungin rauhasta ja sitä edeltäneestä isovihan aikakaudesta ja tapahtumista Suomessa.

Vaikka kaikki mahdollisuudet Museokortin käyttöön eivät olekaan juuri nyt käytettävissäni, on siitä kuitenkin paljon iloa. Yksi tärkeimmistä on se, että vapaa pääsy museoihin saa minut helpommin piipahtamaan samassa museossa useasti. Silloin ei ole painetta ottaa haltuun koko kohdetta kerralla, vaan voi palastella kokemustaan ja halutessaan palata asiaan. Yllättäen samaa näyttelyn kokee joka kerta vähän erilailla.

Korundi on Rovaniemen kulttuuritalo, joka pitää sisällään Rovaniemen Taidemuseon ja Lapin kamariorkesterin. Rakennuksena Korundi on erityinen, sillä se on vuonna 1933 valmistunut postiautovarikko ja yksi harvoista Rovaniemellä Lapin sodassa säilyneistä. Kulttuuritalona se avattiin vuonna 2011. Korundin taidelajeista kuvataide on lähempänä minun sydäntäni.  Rovaniemen Taidemuseon kivijalka on Wihurin rahaston taidekokoelma, joka on yksi Suomen merkittävimmistä nykytaidekokoelmista.

Sotilas, Liisa Karintaus

Nykytaide on oman aikamme taidetta, uutta taidetta, joskus käytetään myös sanaa aikalaistaide. Se sisältää usein uudenlaisia näkökulmia, aiheita, materiaaleja, tekotapoja tai ideoita. Teokset vetoavat mahdollisesti muihinkin aisteihin kuin näköaistiin ja puhtaaseen visuaalisuuteen.  Nykytaiteen ymmärtämistä saatetaan pitää perinteistä taidetta vaikeampana. Tässä nousee taas Museokortti arvoonsa. Teokset alkavat vähitellen aueta, kun niitä palaa katsomaan useampaan kertaan, erilaisissa mielentiloissa ja erilaisessa seurassa. Tai jos ei aukene, niin ainakin niistä voi nauttia muuten vaan. Tai sitten todeta, ettei joku tietty teos kertakaikkiaan puhuttele. Pääasia, että antaa taiteelle mahdollisuuden, ilman ennakkoluuloja.

Kauneimmat uhanalaiset kasvimme, Kirsi Kaulanen

Laskeutumispaikka, Petri Eskelinen

Tämän päivän sivistyneissä yhteiskunnissa taiteen arvoa pidetään kiistattomana, ja taiteisiin ja kulttuuriin osallistuminen nähdään osana kulttuurisia perusoikeuksia. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Merkittävin vaikutus syntyy henkilökohtaisen kokemuksen, elämysten ja merkityksenannon kautta. Tutkimuksissa vahvasti esiin tulevat myös jaettujen kokemusten ja merkitysten tärkeys sekä taiteen mahdollistama vuorovaikutus. Ammattimaisen toiminnan rinnalla arkipäiväisellä harrastamisella ja omaehtoisella toiminnalla on suuri arvo.

Henry Hagmanin näyttely

Vuoden 2020 alkupuolella COVID-19 pysäytti maailmanlaajuisen matkailun ja sulki ihmiset koteihinsa. Miljoonat ihmiset etsivät kulttuurielämyksiä kodeistaan käsin. Mahdollisuus päästä kulttuurin äärelle virtuaalisesti on tarjonnut lohtua, iloa sekä myös inspiraatioita tuleville matkoille. Kaupungeilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli kulttuurimatkailussa. Ne kärsivät ensimmäisinä ja eniten pandemiasta, joka johti kaupunkimatkailun rajoituksiin ja sulkuihin. Maailmanlaajuinen matkustustauko on kuitenkin luonut mahdollisuuden siirtyä pois kulttuurimatkailun aiemmista kestämättömistä käytännöistä kohti kestävämpiä ja osallistavampia muotoja, jotka edistävät kestävän kehityksen tavoitteita.

Yhteiskunnan tarjoamien kulttuuripalveluiden pitää olla kaikkien ulottuvilla sosioekonomisesta taustasta, iästä tai asuinpaikasta riippumatta. Syrjäytymisen estämisessä kulttuuri ja taide ovat erinomainen keino. Kaikilla ei valitettavasti ole mahdollisuuksia satsata vaikkapa Museokorttiin kuten minulla. Ilman työnantajan kannustinta olisin tuskin päätynyt sen onnelliseksi omistajaksi. Vaikka laadukas ja monipuolinen kulttuuritarjonta kiistattomasti luo matkailuvetovoimaa, on sillä tärkeämpikin vaikutus. Kaikille tavalla tai toisella saatavilla olevat kulttuuripalvelut ovat demokratiaa edistävä ja hyvinvointia tuottava sijoitus yhteiskunnan resursseille.

Tätä postausta aloittaessani menin tutkimaan Sitran nettisivuja. Se on paikka, josta olen tottunut etsimään ja löytämään hyvää ja ajankohtaista tietoa ja viisaita näkökulmia. Kirjoitin hakukenttään sanan ”kulttuuri”. Ja tiedättekö, haun uusimmat tulokset olivat vuodelta 2017! Mitä on tapahtunut? Eikö kulttuuri enää olekaan Sitran mielestä tärkeää? Surullista.

Omakuva näyttelyssä

Sinua voivat kiinnostaa myös nämä:

Pieni runofestivaali - kesän kivoin tapahtuma

Kulttuurin houkutus

Terveisin

Lähteet: 

Honkala N. & Laitinen L. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista. https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-vaikutuksiin/

Laitinen L. 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/

UNWTO 2021. Inclusive Recovery Quide. Sociocultural Impacts of COVID-19.  https://www.e-unwto.org/doi/epdf/10.18111/9789284422579

Winqvit D. 2017. Kulttuuri on sijoitus hyvinvoivaan yhteiskuntaan. https://www.sitra.fi/blogit/kulttuuri-sijoitus-hyvinvoivaan-yhteiskuntaan/