Juhannusyö Ukko-Luoston portailla

Testasimme kaveriporukalla kauniissa kesäyössä Ukko-Luoston uutuuttaan hohtavat portaat.

Luoston alkuperäiset puiset portaat rakennettiin parikymmentä vuotta sitten. Vuosien saatossa niitä jouduttiin korjailemaan jatkuvasti, kun Lapin luonto lumineen, tuulineen ja vesineen aiheutti vikoja ja vammoja. Ja tietysti myös alati kasvava kävijämäärä toi omat haasteensa. Lopulta koko rakenteen uusiminen oli väistämättä edessä.

Uusien portaiden rakentamien aloitettiin kesällä 2019. Kestävyyden ja turvallisuuden takaamiseksi materiaaleiksi oli valittu metallirunko, joka päällystettäisiin askelmien osalta lämpökäsitellyllä puulla. Paikka on jyrkässä rinteessä ja maasto silkkaa kivirakkaa. Tällaisiin paikkoihinhan portaita juuri tarvitaan. Ainoa järkevä ja mahdollinen tapa saada rakenteet rinteeseen oli tehdä metalliset porraselementit valmiiksi ja kuljettaa ne helikopterikyydillä perille.

Talvi yllätti rakennustyömaan luultua aikaisemmin, eikä portaita saatu valmiiksi. Homma jatkui tänä keväänä heti, kun lumet sulivat. Kun rakentajat pääsivät vauhtiin, alkoi valmista tulla nopean tahtiin, ja juhannuksena saimme ilmoittaa kaikelle kansalle, että portaat ovat valmiit.

Pakkohan minunkin oli käydä uutuus testaamassa mahdollisimman pian. Juhannusyönä suuntasimme Ukko-Luostolle nauttimaan kesäyön auringosta. Täytyy todeta, että hyvät on rappuset. Puupinta näyttää mukavalta ja tuntuu mukavalta. Porraskorkeus on juuri sopiva, ja askellusrytmi pysyy tasaisena. Ei tarvitse miettiä kummalla jalalla milloinkin ottaisi seuraavan askeleen.

Portaissa on lepotasanteita sopivin välein. Muutamille tasanteille on jopa sijoitettu penkkejä levähtämistä ja maisemienkatselua varten. Ja todellakin, lepotauot tulivat tarpeeseen; Ukko-Luoston portaiden kokonaispituus on 398 m, johon askelmia mahtuu 575 kpl.

Kesäyön sää antoi parastaan ja kulkijoita oli jonkin verran liikkeellä. Ei kuitenkaan ruuhkaksi asti (paitsi ehkä niitä iniseviä kavereita). Tunturin laella, Ilmatieteenlaitoksen tornin juurella lähetettiin juuri säähavaintopalloa ilmojen teille. Ei hassumpi työympäristö heilläkään.

****

Kansallispuistojärjestelmän merkitys on suuri Suomelle ja suomalaisille. Puistot ovat meille tärkeä käyntikohde luonnossa rauhoittumiseen ja elpymiskokemusten saavuttamiseen. Samalla ne ovat ylpeyden aihe, jota halutaan näyttää myös niin kotimaisille kuin ulkolaisille vierailijoille. Kävijämäärien jatkuvasti kasvaessa täytyy kuitenkin pystyä varautumaan mm. ruuhkautumisen, kulumisen ja roskaantumisen uhkiin. Pyhä-Luosto on Suomen neljänneksi suurin kansallispuisto, pinta-alaltaan 142 km².  Kävijämääriltään suurempia ovat vain Pallas-Yllästunturi, Nuuksio, Urho Kekkonen ja Koli.

Kesämatkailun kehittäminen on yksi Lapin matkailun kärkitavoitteista, johon myös Metsähallituksen Luontopalvelut on osaltaan sitoutunut. Retkeilyreitistöjä kehitetään ja kasvaneeseen kysyntään pyritään vastaamaan sekä rakenteiden toimivuuden, esteettömyyden että luontoa suojaavien ominaisuuksien osalta. Matkailusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia mitataan, ja mittausten perusteella ryhdytään tarvittaessa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

Palvelumaisemalla tarkoitetaan fyysistä ympäristöä, jossa palvelun tuottaminen ja kuluttaminen tapahtuvat. Jos asiakas viihtyy ja tuntee olonsa mukavaksi, hän todennäköisesti viipyy pidempään kuin silloin, jos ympäristö ei miellytä häntä. Asiakkaiden kokemukset, hyvät ja huonot, leviät verkossa käsittämättömän nopeasti. Matkustuskohdepäätöksiin vaikuttavista tekijöistä perinteinen markkinointi on menettämässä asemaansa, kun ihmisten kokemukset esimerkiksi somen kautta jaettuna saavuttavat yhä suuremman roolin.

Fyysinen ympäristö sisältää esineitä, materiaaleja, rakenteita, rakennuksia sekä kokonaisia rakennettuja ympäristöjä ja luonnonympäristöjä. Hyvä luontovirkistystä ja matkailua palveleva ympäristö rakentuu sekä luonnon omista elementeistä että ihmisen muovaamasta ympäristöstä. Matkailukeskuksilla palveluineen ja rakennetulla reittiverkostolla on merkittävä asema tämän päivän virkistyjien ja matkailijoiden elämysten tuottamisessa.

Päiväretkeily ja luonnossa piipahtamien ovat selvästi nähtävissä olevia trendejä. Vaikka vaellusharrastus kasvattaakin suosiotaan, yhä useampi arvostaa mukavuuksia ja haluaa vetäytyä nukkumaan ja syömään sisätiloihin, palveluiden äärelle. Lisääntyneet kävijämäärät luovat painetta viedä myös reittien ja niiden rakenteiden kehittämistä suuntaan, joka tukee luonnossa pistäytymistä.

Metsähallituksen Luontopalvelut tuottaa maksuttomia peruspalveluita retkeilijöille, jotta mahdollisimman moni pääsee nauttimaan luonnosta. Se ylläpitää reittejä, taukopaikkoja, opasteita ja verkkopalveluja. Hyvät retkeilypalvelut antavat mahdollisuuden kulkea turvallisesti ja luontoa häiritsemättä. Kaiken tämän rahoitus tulee pääosin valtion budjetista. 

Led Zeppelinia mukaellen: We are buying a Stairway to Heaven.

Terveisin

Lähteet:

Gerdit, B. & Korkiakoski, K. 2016. Ylivoimainen asiakaskokemus: työkalupakki. Helsinki: Talentum.

https://www.metsa.fi/metsahallitus/nain-toimimme/vastuualueet/luontopalvelut/

Hallikainen V., Sievänen T., Tuulentie S. &Tyrväinen L. 2006. Luonto kokemusten ja elämysten lähteenä. Teoksessa Teoksessa L. Tyrväinen, M. Kurttila, T. Sievänen & S. Tuulentie (toim.) Hyvinvointia metsästä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Jokela S., Leinonen T., Tukiainen K. & Vahteri E. 2006. Hiljaisuuden palvelumaisema. Teoksesta M. Haanpää & S. Veijola Hiljaisuuden tuotteistaminen Lapin matkailussa. Monitieteinen proseminaarityö /Lapin Yliopisto. Rovaniemi: Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus.

Kyöstilä, M. 2013. Pyhä-Luoston kansallispuiston matkailuyrittäjän opas. Metsähallitus.

Luontoon.fi a Pyhä-Luoston historia. https://www.luontoon.fi/pyha-luosto/historia.

Metsähallitus 2017. Pyhä-Luoston kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 157. https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Csarja/c157.pdf.

Rantala O., Tuulentie S. & Valtonen A. 2013. Naiset yöpuulla – Lapin retkeilijöiden luontosuhteista. Teoksessa L. Valkonen & T. Salonen (toim.) Reittejä luontosuhteeseen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.