Maailmalta Lappiin ja Lapista maailmalle – millä vehkeellä?

Pyrkimys matkailun kokonaisvastuullisuuteen ja kestävyyteen on noussut viime aikoina yhä isommin esille. Mitä sitten on kestävä matkailu? Maailman matkailujärjestön mukaan se on ”matkailua, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon sen nykyiset ja tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, jotka käsittelevät vierailijoiden teollisuuden, ympäristön ja isäntäyhteisöjen tarpeita”.

Liikkumisen tavat ja välineet ovat tärkeässä osassa käynnissä olevassa keskustelussa. Minun sukupolveni harrasti nuoruudessaan innokkaasti interreilausta, koska lentämiseen ei kerta kaikkiaan ollut varaa; se oli vähän niikuin luksusta ja rikkaiden hommaa. Ja tokihan reilaaminen oli suuri seikkailu ja voitti mennentullen lentämisen kohteeseen ja takaisin. Kun sitten halpalentoyhtiöt löivät itsensä läpi 2000 -luvulla opimme pyrähtelemään surutta milloin minnekin. Kivaahan se on ollut, ja avannut mahdollisuuden matkustaa myös meille tavallisille pulliaisille, joiden kukkaro ei ole kovin paksu.

Maapallomme kestävyystilanne räjähti tietoisuuteen lokakuussa 2018, kun IPCC:n ilmastoraportti julkaistiin. Sen jälkeen asiat eivät olleet entisellään. Hallitusten välinen ilmastopaneeli tuotti laajat raporttinsa pohjaksi kansainväliselle ilmastopolitiikalle. YK:n alainen elin koostuu tutkijoista ja YK:n jäsenmaiden edustajista. Se ei tee omaa tutkimusta, vaan kokoaa yhteen kaikkein merkittävimmän ilmastotutkimuksen. Nyt lentomatkailu ei ole enää vain hienoa, vaan on muuttunut joidenkin mielestä jopa noloksi. Monet ovat alkaneet miettiä myös sitä, kuinka vähentää ”pakollisten” lentomatkojensa ympäristökuormitusta. Erilaisten ympäristökompensaatiotapojen viidakko on hämmentävä.

Tietysti matkailun vastuullisuudesta on puhuttu jo jonkin aikaa, mutta yleinen keskustelu varsinaisista ilmastovastuullisista teoista alkoi toden teolla vasta vuoden 2018 lopulla. Kaikissa näkemissäni matkailun trendilistauksissa on mainittu ympäristövastuullisuus, myös liikkumisvalintojen suhteen. Matkailun ilmastovaikutuksista keskustellaankin nyt vilkkaasti netissä. Tietoa etsitään ja jaetaan siitä, kuinka matkailija käytännössä voisi toimia pitääkseen oman hiilijalanjälkensä mahdollisimman pienenä.

Tämä viime aikoina tullut tiedon tarve on jo tuottanut uusia lähteitä verkkoon. Facebookissa on ryhmä, joka jakaa tietoa ja kokemuksia siitä, kuinka voi matkustaa lentämättä: ”Maata pitkin matkustavat”. Ryhmässä on jo n. 8000 jäsentä.  Myös matkailun jokavuotinen suurtapahtuma Matkamessut sai rinnalleen vaihtoehtotapahtuman: Maata pitkin matkamessut. Varjomatkamessujen ajatuksena oli antaa vinkkejä ilmastoystävällisemmistä tavoita matkustaa. Vaikuttaakin siltä, että maata pitkin matkustamisesta on muodostunut aivan uusi termi ja käsite.

Hesari julkaisi 24.1.2019 tuloksia gallup -kyselyistään koskien ilmastonmuutoksen pysäyttämistä ja päästöjen pienentämistä. Tulos oli se, että melkein kaikkien mielestä jotain tarttis tehdä, kunhan sen tekee joku muu. Ne, jotka eivät lennä, haluavat lentoveroa ja ne, jotka eivät omista autoa haluavat ruuhkamaksuja. Ja suurin osa haluaa, että tarvittavat toimet tehtäisiin jossain muulla kuin Suomessa. Itse arvelen valitettavasti olevani pohjimmiltani suurin piirtein samanlainen kuin muutkin: kivointa on aloittaa siitä, mikä ei vaikeuta omaa elämää. Siispä lopetan lentämisen. Ainakin toistaiseksi. Ainakin niin kauan, kunnes on seuraavan kerran pakko lentää.

Matkailun vaikutukset liikenneyhteyksiin…ja päinvastoin

Ilman matkailua Lappi olisi paljon kauempana kuin nyt ja liikenneyhteydet olisivat vain murto-osa siitä, mitä ne tällä hetkellä ovat, sanoo MTI:n tutkija Maria Hakkarainen Lapin Kansassa. (28.12.2017.)

Rovaniemen Napapiirillä vierailee vuosittain lähes puoli miljoonaa matkailijaa, ja määrä vain kasvaa. Suurin osa turisteista saapuu talvella. Se tarkoittaa tungosta ja ihmisvilinää, joka tapahtuu samalla alueella autojen kanssa. Napapiirin nykyiset sisäiset liikenneväylät ovatkin todettu toimimattomiksi ja turvattomiksi. Rovaniemen kaupunki on työstämässä asemakaavaehdotusta, jossa Pajakylän aluetta pyritään rauhoittamaan liikenteeltä ja kehittämään kävelypainotteiseksi. (LK 18.12. 2017.) Tässä erittäin havainnollinen esitys siitä, kuinka paljon erilaiset liikkumistavat vaativat tilaa ympäristössään:

Tutkijoiden mukaan Lappi voi ilmastonmuutoksen myötä jopa menettää tuntureitaan. Tunturin leimallinen piirre on metsärajan yläpuolelle menevä lakialue, paljakka. Jos ilmasto lämpenee ennustetut 2-3 astetta, tarkoittaa se metsärajan nousua 350 metriä nykyitä ylemmäs   vuosisadan loppuun mennessä. Silloin nykyisenkaltaisia tunturipaljakoita löytyy vain Enontekiöltä. Siis kaikki muut ovat silloin määritelmän mukaan pelkkiä vaaroja. (LK 15.3. 2018.) Mitä meidän sitten matkailijoina pitäisi tehdä, että tunturimme säilyisivät ja lumiraja pysyisi siedettävällä korkeudella? En halua leikkiä ilmastopyhimystä, mutta tässä kuitenkin vähän lukuja oman matkustustavan valintaa varten:

Eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöt laski MT:n pyynnöstä Sitran käyttämä konsulttiyritys D-mat. Vertailuun otettiin 440 kilometrin mittainen matka, joka vastaa etäisyyttä Helsingistä Tukholmaan. Tämän mukaan juna on selkeästi ympäristöystävällisin valinta ja bussimatkustaminen tulee hyvänä kakkosena.

Valitettava tosiasia lienee, että tällä hetkellä lentäminen päihittää hintakilpailussa monet muut matkustusmuodot. Toistaiseksi näyttää siltä, ettei akkuteknologia salli pitkien lentojen sähköistämistä, sillä tarvittavat akut yksinkertaisesti painaisivat liikaa. Varmin tapa vähentää päästöjä näyttäisi olevan lentämisen vähentäminen. Kuitenkin maata pitkin matkailua hankaloittaa yhtenäisten kansainvälisten systeemien ja verkkoalustojen puuttuminen. Matkan suunnittelu vaatii aikaa ja perehtyneisyyttä, koska reittejä ja aikatauluja on vaikea löytää ja lippujen ostaminen voi olla työlästä. Jokainen voi tehdä henkilökohtaiset johtopäätöksensä sekä omien matkustusvalintojensa, että laajempien päätösten suhteen.

Ja kyllä, sinä voit vaikuttaa myös laajempiin päätöksiin kuin vain omiisi. Näin aluksi tämä täti käskee ainakin äänestämään! Kehotukseni ei sisällä suositusta mihinkään tiettyyn puolueeseen. Tärkeää on, että tiedät ehdokkaasi näkemykset myös liikkumisasioissa, sekä kansallisissa että EU-vaaleissa.