Someviestintä, osa työtäni

Olen noin vuoden verran vastannut työpaikkani someviestinnästä. Viestinnän alustana on ollut Facebook, koska siellä on kansallispuiston oma viestintäkanava. Pyhä-Luoston kansallispuiston Fb:ssa olemme tehneet sisällöt pääasiassa itse, asiakasneuvojan työhön sisältyen.  

Sosiaalisella medialla on suuri merkitys nykyaikaisessa markkinoinnissa ja viestinnässä.  Sitä pidetään itsestäänselvyytenä lähes kaikissa organisaatioissa. Luonteeltaan se voi olla markkinointia, viestintää, tiedottamista, vaikuttamista tai mitä tahansa näiden väliltä ja näiden yhdistelminä. Vaikka some ei olisikaan ensisijainen kanava, se on olennainen osa jopa toimijan uskottavuutta arvioitaessa. Jos julkaisuja tulee kovin harvakseen, ne ovat vanhoja ja sisällöltään köykäisiä, antaa se julkaisijatahostakin omanlaisensa kuvan.

Organisaation viestintästrategian lähtölohta ja perusta on kokonaisstrategia. Viestintästrategian ensisijainen tarkoitus on toimia sisällöntuotannon tukena. Se on ohje ja työkalu, joka auttaa suunnittelemaan viestinnän teemoja ja sisältöjä, kanavia ja aikatauluja. Yksi strategian keskeisistä elementeistä on kohderyhmä.

Somen käyttö on yleistynyt viranomaisviestinnässä, taloudessa ja politiikassa, joten sieltä voi löytää kiinnostavia asiantuntijoita ja näkökulmia. Sosiaalisen median avulla pyritään luomaan vuorovaikutusta, tuodaan esille organisaation työtä ja asiantuntijoita sekä osallistutaan käynnissä oleviin keskusteluihin.

Tutkijoiden ja asiantuntijoiden läsnäolo verkossa varmistaa sen, että tutkittuun tietoon perustuvat näkemykset ovat mahdollisimman monen saatavilla, mahdollisimman ymmärrettävässä muodossa. Ihmiset ovat kiinnostuneita toisista ihmisistä; mitä enemmän tuodaan esille millaisia ihmisiä asiantuntijat ovat, sitä paremmin myös ymmärretään heidän työtään ja sen roolia yhteiskunnassa. Asiantuntijaviestintä somessa vaikuttaa organisaation maineeseen ja työnantajakuvaan. Läsnäolo, keskustelu ja aidot kohtaamiset ovat tärkeitä ja kuunteleva asiantuntija kerää ympärilleen keskustelevan kulttuurin.

Yritystilien orgaaninen (ei-maksettu) näkyvyys vaikuttaa heikentyneen vuosi vuodelta. Algoritmi ei lähtökohtaisesti vierasta yritystilejä, vaan enemmänkin tyyliä, jolla moniin niistä tuotetaan sisältöä. Se on usein joko kuivaa tai aiheissa ei ole selkeää fokusta. Somessa on tärkeää pohtia jokaisen julkaisun kohdalla, mitä lisäarvoa julkaisu voi tuoda seuraajalle. Organisaatiot pyrkivät usein omalla someviestinnällään lisäämään liikehdintää omille verkkosivuilleen. Tämä voi olla ongelmallista, sillä Facebookin algoritmi suosii julkaisuja, jotka kannustavat käyttäjää viettämään aikaa itse alustalla. Vaikka linkkien jakaminen on helppoa, kannattaa siis tuottaa muutakin sisältöä.

Suomessa sosiaalisen median kentällä suurin viimeaikainen muutos on ollut Instagramin kasvu Facebookin ohi. Fb on jo jonkin aikaa menettänyt varsinkin nuoria käyttäjiä, samalla kun Instagram, Snapchat ja TikTok ovat kasvattaneet käyttäjämääriään. Facebookin vahvuus on kuitenkin sen monipuolisuudessa: julkaisuissa toimivat niin teksti, kuvat kuin videotkin. Algoritmit kannustavat julkaisemaan etenkin kuvaa ja videota, pelkän tekstin ja linkkien näkyvyys on huonompi.

Nykyisistä somealustoista Facebookin käyttäjien ikä on korkein. Kuitenkin se on edelleen erittäin suosittu ja käyttäjäkunnan ikä vastaa hyvin esimerkiksi kansallispuistojen kävijöiden ikärakennetta. Asiakaspalvelutyössä olemme huomanneet myös nuorten aikuisten entistä aktiivisemman kävijäkunnan, joka tiedonhaussaankin käyttää selkeästi enemmän Instagramia. Nuoria kiinnostavat kuvaukselliset kohteet ja luonnonilmiöt, joita kansallispuistossa on runsaasti tarjolla.

Erityistä sosiaalisessa mediassa yleisesti on, että se on sosiaalinen, eikä suinkaan yksipuolinen tiedonjako- tai mainostuskanava. Kommentit ovat arvokkaita, ja kommentoinnin jälkeen keskustelua kannattaa jatkaa, ja siten säilyttää saavutettu yhteys ja aktiivisuus. Tämä nostaa julkaisujen tehokkuutta. Some on tuonut hakukoneiden rinnalle mekanismin, jolla voi tulla löydetyksi: aktiivisuus ja viraalisti leviävät postaukset.

Someviestintää voidaan toteuttaa maksutta, jolloin ainoa kustannus on sisällöntuotantoon käytetty aika. Tämä kustannus on kuitenkin oleellinen. Aika on resurssi, jota on oltava tarpeeksi, kun halutaan tuottaa laadukasta sisältöä johdonmukaisesti ja suunnitelmallisesti. Somen tulevaisuuden trendejä tarkasteltaessa näyttää siltä, että autenttisuus korostuu. Persoonallisuus ja autenttisuus säilyy, kun viestintä tuotetaan lähellä kohdettaan. Siksi myös sitoutuneet, sisältöä tuottavat työntekijät ovat arvokkaita. Somen sisällöntuotantoa varten annettu aikaresurssi ei mene hukkaan.

P.S. Aloituskuvalla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa...

Terveisin

 

Lähteet:

Heikkinen J. 2022. Medianäkyvyyttä nollasta sataan. STT Viestintäpalvelut. Digitaalinen julkaisu.

Lapin Matkailustrategia 2020-2023. Viitattu 3.4.2022. https://arcticsmartness.eu/wp-content/uploads/Matkailu_tilannekuvaraportti_web.pdf

Poutanen P. & Laaksonen S-L, 2019. Faktat nettiin!: asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa. Helsinki: Gaudeamus.

Sosiaalisen median trendikatsaus 2022. LM&SOMECO.

Virtanen S. 2020. Somemarkkinoinnin käsikirja. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari.