Kaikkien aikojen matkailukesä?

Kuinkas sitten kävikään? Näin kysyi Tove Jansson lapsuuteni muumikirjassa. Näin voi myös kysyä kesällä 2020, kun korona ensin kaatoi koko matkailualan ja sitten käsissä vaikuttaakin olevan vilkkain matkailukesä miesmuistiin.

Matkailukysyntä ei yleensä muutu äkillisesti, vaan muodostaa vähitellen uudistuvan jatkumon aiemman kehityksen kanssa. Vielä on mahdotonta sanoa, onko nyt kuitenkin tulossa äkillinen muutos vai ei. Paljon riippuu siitä, mitkä tämänhetkisistä muutoksista jäävät elämään pidemmäksi aikaa. Vai muuttuuko sittenkään lopulta mikään?

Maailmanlaajuiset trendit vaikuttavat sekä matkailuelinkeinon muotoihin että matkailukysyntään ja ihmisten kulutuskäyttäytymiseen. Koronapandemian vaikutuksia voi todellakin sanoa maailmanlaajuiseksi trendiksi, joka näkyy ja tuntuu väistämättä myös kotimaan matkailuun keskittyneissä yrityksissä. Ulkomaisiin asiakkaisiin panostaviin se vaikuttaa todella vahvasti. Tulevaisuus tuntuu vähintäänkin arvaamattomalta.

Lapin matkailussa talvisesongin osuus on yli 75 % matkailijoiden kokonaismäärästä. Lumettoman ajan matkailu on kehittynyt hyvin hitaasti: kesällä 2019 kasvu oli noin 7 %. Kesämatkailun kehittäminen ja sen avulla matkailijamäärien lisääminen on ainoa mahdollisuus tehdä matkailusta ympärivuotista ja entistä kannattavampaa. Ympärivuotisuuteen satsaaminen on monella tapaa ratkaisu myös vastuullisuuden ja kestävyyden osa-alueiden kehittämiseen.

Vuonna 2019 julkaistun Lapin matkailustrategian mukaan lumettoman ajan kehittämisen strategisena tavoitteena on tehdä siitä toinen vahva sesonki talven rinnalle vuoteen 2030 mennessä. Strategiakauden (2020-2023) aikana pyritään lumettoman ajan merkitystä nostamaan lähes 30 prosentin tasolle.

Lapin matkailustrategia valmisteltiin ja tehtiin ennen kuin koronasta tiedettiin mitään. Se tuntuukin painottuvan hyvin vahvasti ulkomaalaisten matkailijoiden houkuttelemiseen ja tarpeisiin vastaamiseen. Toki strategia muistaa mainita myös kotimaiset asiakkaat. Sen mukaan nyt panostetaan maakunnallisesti Lapin lumettoman ajan brändin rakentamiseen ja toteuttamiseen. House of Laplandin matkailun kasvuohjelmassa Lapin kesän brändiä on linjattu ja sitä varten on tuotettu muun muassa merkittävä määrä kesään liittyvää materiaalia. 

Tuotekehityksellä on keskeinen rooli matkakohteiden vetovoiman ylläpitämisessä, sekä normaalioloissa että ennalta-arvaamattomissa tilanteissa. Tämä voi tarkoittaa uusien matkailutuotteiden kehittämistä ja/tai olemassa olevien tuotteiden parantamista; sillä haetaan ratkaisuja esimerkiksi sesonkivaihteluiden tasaamiseen, kansainvälisten asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseen, erilaisten teematuotteiden lanseeraamiseen sekä laajemmin matkailuinnovaatioiden kehittämiseen. Ja tällä hetkellä myös maailmanlaajuisen epidemian tuhoisien vaikutusten torjumiseen.

Tuotekehityksessä ennakointi viittaa toimintaan, jossa yritys tai muu toimija tarkastelee ja pyrkii hallitsemaan ”muuttuvaa nykyisyyttä”, hyödyntäen sekä historiallista että tätä päivää ja tulevaisuutta koskevaa tietoa. Ennakointiin perustuvassa toiminnassa pyritään tuottamaan uusia näkökulmia käsillä olevaan ilmiöön tarkastelemalla ja yhdistelemällä epätavallisia asioita toistensa kanssa. Tulevaisuuteen katsovan tuotekehityksen ominaispiirre on ratkaisujen etsiminen luovuuden ja uusien ideoiden keksimisen kautta. Irrottautuminen arkiajattelusta on ennakoinnin perusvaatimus, sillä pelkästään loogiseen päättelyyn ja yksinkertaisiin syy-seuraussuhteisiin turvautumalla ei ole mahdollista hahmottaa tulevaisuuden monimuotoisuutta. 

Kesä 2020 on Lapin matkailussa suomalaisten aikaa. Pandemia sai aikaan sen, mitä ei osattu edes toivoa: kotimaan matkailun hurjan suosion. Ja koska sitä ei osattu toivoa, ei siihen myöskään kaikkialla välttämättä osattu varautua. Varsinkin asuntovaunut ja -autot ovat liikkeellä sankoin joukoin, ja niillä matkustavat etsivät itselleen sopivia palveluita. Näppituntumalla sanoisin, että yrityksillä kului parisen viikkoa, ennen kuin yhtäkkiä räjähtäneeseen kysyntään herättiin ja pystyttiin vastaamaan.

Näppituntumalla myös sanoisin, että pienet matkailuyritykset ovat tässä tilanteessa osoittaneet ketteryytensä. Niiden on ollut helpompaa ja nopeampaa saada homma taas pyörimään, kuin suuremmilla. Toivottavasti sekä pienet että suuret saavat tästä kesästä hyvän tuloksen, joka kattaa myös kevään tappioita. Mutta ennen kaikkea toivon, että kaikki nämä kotimaiset matkailijat saavat hyvän asiakaskokemuksen, joka innostaisi jatkamaan kesämatkailua Suomessa myös ensi kesänä. Jos Lappi näyttäytyy vain suljettujen ovien ravintoloina, kiinni olevina hotelleina ja olemattomina juna- ja linja-autoyhteyksinä, on tuloksena hukattu mahtava mahdollisuus.

Terveisin

Lähteet:

Haanpää M., Garcia-Rosell J-C. & Kyyrä S. 2013. Ennakoiva tuotekehitys matkailussa. Teoksessa S. Veijola (toim.) Matkailututkimuksen lukukirja. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. (102-114)

Hietasaari K. 2019. Matkailun strateginen suunnittelu. Director, Head of Product and Content, Business Finland. Puheenvuoro, Lapin matkailuparlamentti 26.9.2019.

Lapin matkailustrategia 2020-2023. 2019. K. Sievers (toim.). Lapin Liitto. http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=18283&name=DLFE-35916.pdf

Luiro S. 2019. Lapin Liitto. Viisas kasvu: Lapin Matkailustrategia 2020-2023. Puheenvuoro Lapin Matkailuparlamentissa 27.9.2019.

Tonder M. 2013. Ideasta kaupalliseksi palveluksi. Matkailupalveluiden tuotteistaminen. Vantaa: Restamark Oy.