Huvia ja hyötyä Metsähallituksen Luontokeskuksesta

Oletko vieraillut jossain Metsähallituksen luontokeskuksista? Äkkinäisen laskutoimituksen tuloksena väittäisin niitä olevan 24 kpl eri puolilla Suomea. Niiden tarkoituksena ja tavoitteena on tuoda hienot luontokohteet kaiken kansan ulottuville. Luontokeskuksissa annetaan tietoa luonnosta ja retkeilykohteista, niissä on tarjolla karttoja ja niissä voi viihtyä muuten vain tutustumalla näyttelyihin. Monissa myös kahvio tai ravintola ja sisäänpääsy on usein maksuton.

Jostain kumman syystä minä en ole tutustunut luontokeskuksiin, vaikka yleensä olen kovasti kiinnostunut museoista ja näyttelyistä. Nyt, kun olen harjoitteluni vuoksi saanut viettää paljon aikaani Pyhätunturilla, olen myös löytänyt luontokeskus Naavan. Naava sijaitsee ihan Pyhätunturin matkailukeskuksen ytimessä ja sinne on helppo tulla jokaisen, joka näillä tienoin liikkuu.

Naavan rakennus on kivan näköinen; sellainen, johon haluaa mennä. Ja ainakin minun mielestäni mukava tunne vain vahvistuu, kun astuu ovesta sisään. Tila on jaettu kahteen osaan: ravintolaan ja luontokeskukseen, jotka ovat mukavasti toistensa kanssa yhteydessä. Samasta ovesta tullaan molempiin ja asiakas voi hengailla vapaasti tilasta toiseen. Luontokeskuksen puolella on näyttely, asiakaspalvelupiste ja NaavaShop.

NaavaShopissa on mahtava valikoima mm. lastenkirjoja

Luonnonkosmetiikkaa

Naavassa on kerrassaan hieno Pyhä-Luoston kansallispuiston luontoa esittelevä näyttely. Näyttelyn ihanuus on sen sisällössä, toteutuksessa sekä tilassa ja tilan käytössä. Paikka ei ole suurensuuri, mutta siihen mahtuu kaikki tarpeellinen. Pienehkö koko tekee siitä kompaktin paketin, jossa voi pistäytyä tai viihtyä pitempäänkin. Kauniina päivänä, kun vierailijat hakevat karttoja ja reittitietoja, he voivat tutustua näyttelyyn pikaisesti, eikä tarvitse potea huonoa omatuntoa siitä, ettei kuluta tuntitolkulla aikaa ”museossa”. Sateisen päivän ratoksi näyttelystä voi löytää tutkittavaa vaikka kuinka paljon.

Naavan luontonäyttely on siitä hauska, että sitä ei ole suunniteltu mitenkään erityisesti lapsille ja silti lapset tuntuvat viihtyvän erinomaisesti. Toki heille on omatkin osionsa, mutta kaikki muukin viehättää. Ja kun lapset viihtyvät, viihtyvät myös aikuiset. Myös ne aikuiset, joilla ei ole omaa jälkikasvua mukana, sillä hyvin viihtyvät tenavat touhuavat omiaan, eivätkä häiritse muita.

Astu pitkospuille!

Erityistä Naavan luontonäyttelyssä on, että se hivelee kaikkia aisteja. Pitkospuilla saa kävellä, tuoksuja saa haistella, katsottavaa riittää ja linnunlaulu säestää kaikkea olemista. Vuosituhansien aikana muovautuneiden kiviainesten tutkiminen on mielenkiintoista, kun kiviin saa koskea ja kuvitella aistivansa niiden ikiaikaisuuden. Seinään tehty aikajana saa tuntemaan itsensä pieneksi muruseksi ajankulun virrassa. Toisaalta se saa myös tuntemaan itsensä roistoksi, joka voi pienessä ajassa tuhota niin paljon.

Pullot sisältävät tuoksuja. Osaisitkohan tunnistaa ne?

En tiedä, kuka on kirjoittanut näyttelyn tekstit. Yksi niistä miellyttää minua erityisesti ja se kertoo aaltoilevista kivistä. Tekstissä on sekä asiantuntemusta että rakkautta aiheeseen. ”Aaltomerkit ovat veden liikkeen pohjahiekkaan muovaamia kuvioita. Tunturijakson kivissä ne ovat yleisiä ja kauniit, hyvin säilyneet aallonmerkit ovatkin hyvin luonteenomainen piirre näille kvartsiiteille, joille myös on ominaista vuorottelevat ja toisistaan poikkeavat, ristikerrokselliset ja vaakasuorat kerrospinkat. Nämä paljastavat, että muinaisvirran voimakkuus ja vesimäärä sekä samalla veden kuljettaman hiekkasedimentin määrä on aika ajoin toistuvasti vaihdellut. Pyhän aallonmerkit syntyivät laantuneen vesivirran aikana rauhallisesti virtaavan veden vaakasuoraan kerrostamiin hiekkasedimentteihin ja hautautuivat niitä hellästi peittäneiden uusien sedimenttikerrosten alle. Ajan saatossa kuviot kivettyivät ja vuorijonopoimutuksessa nousivat korkeuksiin, mistä eroosio on ne ajan saatossa jälleen paljastanut. Nyt aallonmerkit näkyvät meille muistona ihmisiän suhteen käsittämättömän kaukaisista geologisista tapahtumista.” 

Kivien lisäksi näyttelyssä voi tutustua jääkauden jälkiin maisemassa, soihin, metsiin, eläimiin sekä metsäsaamelaisten ja pohjoisen talonpoikien kulttuuriin. Perimätiedon mukaan Pyhätunturi, Pyhänkasteenlampi ja Uhriharju ovat olleet saamelaisten pyhiä paikkoja. Karhunjuomalammella ovat oleskelleet ihmiset jo kivikaudella. 

Jos vierailet Lapissa valoisaan aikaan, voit silti nähdä revontulet Naavan ympyränmuotoisessa ”elokuvateatterissa”. Jos haluat rauhoittua luontokirjallisuuden ääreen, onnistuu sekin pienessä kirjastonurkkauksessa. Kirjat eivät ole ihan uusimmasta päästä, mutta eiväthän tiedot luonnosta kovin pahasti vanhene. Voit myös sulkeutua omaan koppiisi kuuntelemaan luonnon ääniä kuulokkeet korvilla. Eipähän tarvitse olla sosiaalinen. Mutta ei enempää juonipaljastuksia; tule itse tutustumaan asiaan!

Metsähallituksen luontokeskukset ja tietysti kokonaiset kansallispuistot ovat meidän kaikkien verovaroin ylläpidettyjä ja kaikkien käytettävissä olevia luontopalveluita. Käytetään niitä ahkerasti ja ollaan iloisia niiden olemassaolosta! Ja kun jotain kysyttävää ilmenee, mennään kysymään luontokeskuksen asiakaspalvelijalta. Hän kyllä tietää, ja jos ei tiedä, niin etsii jonkun, joka tietää.

Kuten ehkä jo huomasitte, olen kovasti ihastunut Naavaan ja sen näyttelyyn. Se on saanut minut myös katsomaan tarkemmin askeleitani ja maisemia tunturissa. Olen siis oppinut!

Terveisin